Keusoten Laura Busi ja Yhdistysverkoston Saana Sandholm olivat kouluttamassa Moniosaajat-hankkeen merkeissä marraskuussa 2024. Aiheena oli se, miksi yhteistä viestintää kannattaa pyrkiä toteuttamaan, ja miten sitä tehdään Keski-Uudellamaalla. HUMAK:n opiskelija Mira Metsäketo kirjoitti aiheesta blogin hankkeen sivuille.
 

Näin hyvinvointialue ja järjestöt löysivät yhteisen sävelen viestinnälle 

Hyvinvointialueen ja järjestöjen välisessä yhteistyössä on voimaa. Saana Sandholmin mukaan yhteistyön tekeminen on kannattavaa, sillä kaikkien resurssit ovat rajallisia; yhteistyö mahdollistaa tiedon lisääntymisen hyvinvointialueella ja järjestöissä sekä tukee hyvinvointialueen resurssiviisasta palvelujen järjestämistä. Hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on Viestintäkvartetti: suunnatkaamme katseemme siis Keski-Uudellemaalle.

14.11. aiheena oli hyvä viestintä hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä. Kouluttajina toimivat Saana Sandholm (Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry, Järjestöneuvottelukunta) ja Laura Busi (Keusote). Tutustuimme Keusoten Hyte-verkoston sisällä toimivaan Viestintäkvartettiin, jonka jäseniä Saana ja Laura ovat. Viestintäkvartetin tehtävänä on vahvistaa viestinnällistä yhteistyötä ja tiedonkulkua erityisesti Keusoten ja järjestöjen välillä sekä tukea alueellisen hyvinvointisuunnitelman toteutumista. Keskeisenä tavoitteena on edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä.

Alkusoitto

Viestintäkvartetin taustalla vaikuttaa Keusoten Hyte-verkosto. Ennen kvartetin perustamista Hyte-verkosto oli monialaisen yhteistyön voimin esimerkiksi kuvannut asukaspolkuja verkkosivuille sekä järjestänyt järjestöinfoja, hyte-kahveja ja järjestöesittelyjä asiakasohjaukselle. Viestinnällistä yhteistyötä haluttiin lähteä kehittämään, sillä Hyte-verkosto ei tavoittanut riittävästi Keusoten ja järjestöjen henkilökuntaa, järjestökenttä tuntui hajanaiselta, Hyte-verkkosivujen asukaspolkujen löytämisessä oli haasteita ja kaikkien resurssit ovat rajalliset.

Yhteistyön mahdollisuuksia lähdettiin alussa tunnustelemaan varovaisesti yhdessä; kumppaneiden tiedossa oli vain yhteinen tavoite hyvinvoivasta asukkaasta. Se kuitenkin riitti alkusysäykseksi, ja Viestintäkvartetin tuli muodostamaan neljä kumppania, jotka ovat Keusote, Keski-Uudenmaan Järjestöneuvottelukunta, OLKA-Keski-Uudenmaa ja HUS. Alkutyö kvartetin viestinnällisen toimintamallin kehittämisessä oli suuri. Toimintamalli sisälsi useita eri vaiheita: jäsenten kontaktoinnin, alkukartoituksen, projektisuunnitelman teon, toimintamallin ja -ympäristön kuvauksen sekä suunnittelukokouksen viestintäyksikön kanssa.

Harmonian löytyminen

Viestintäkvartetti on toiminut noin puolentoista vuoden ajan. Viestintää on tehty laajasti eri aiheista, kuten Maailman diabetespäivän, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja Reumaviikon tiimoilta. Viestinnällinen yhteistyö on osoittautunut vaikuttavaksi, ja tieto on lisääntynyt niin hyvinvointialueella kuin järjestöissä. Toimintaa mitataan SMART-tavoitteiden mukaisesti; yhteistyössä on kvartetin olemassaolon aikana tunnistettu niin hyviä asioita kuin kehittämisen kohteita.

Saana ja Laura kokevat, että Viestintäkvartetti on mielekäs ja innostava tapa tehdä viestintää siitä huolimatta, ettei sille ole erikseen budjetoitu työaikaa. Ilman verkostoa viestintään kuluisi enemmän resursseja. Toimintamallin kehittämiseen liittyneen alkutyön jäätyä taakse kuormitus on helpottanut. Ajankäyttö ja kokousaikataulu on sovittu yhteisesti, ja työaikaa järjestellään. Ajankäyttöä ja yhteistyötä helpottavat myös muut olemassa olevat rakenteet, kuten valmis asialistapohja, vuosikellot ja erilaisten verkkotyökalujen käyttö. Viestintäkvartetti tapaa kerran kuukaudessa.

Viestintäkvartetissa hyvän yhteistyön on mahdollistanut muun muassa yhteinen tahtotila, selkeät tavoitteet, olennaisessa pitäytyminen ja rajaamisen taito sekä luottamuksellinen ilmapiiri, jossa uskaltaa kysyä, kyseenalaistaa ja ehdottaa uutta. Tärkeäksi on osoittautunut yhteisymmärrys siitä, minkälaista työtä kumppani tekee eli minkälaista tietoa, osaamista ja kokemusta kumppanilla on. Keskeisiä yhteistyötaitoja ovat olleet reipas seikkailumieli, uskallus kysyä kysymyksiä, kehittämishaluisuus ja -hakuisuus ja tahto, sillä tahdon myötä löytyvät myös keinot.

Ajatuksia aitiosta

Koulutuksen jälkeisiä tunnelmia parsiessani on selvää, että olen vielä ymmärryksen tarpeessa hahmottaakseni järjestöjen roolia hyvinvointialueilla. Ne ovat verrattain hyvin uusia rakenteita, ja eri toimijoiden kudelman omaksuminen tulee varmasti viemään aikaa. On hyvinvointialueet ja kunnat omine velvollisuuksineen sekä niiden yhteiset palvelut, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välinen yhteistyö, maakunnallisesti toimivat järjestöneuvottelukunnat, yhdistysten omat verkostot… Mitä jäi välistä? Onneksi löytyy myös tietoa. Kyse onkin ehkä siitä, että suo itselleen aikaa ja rauhaa asioiden järjestelmälliseen tutkimiseen ja selvittämiseen.

Viestintäkvartetin matkasta mieleeni jäi erityisesti se, kuinka merkittävä rooli yhteisellä tahdolla, oikeilla kumppaneilla ja luottamuksellisella ilmapiirillä on yhteistyön toimivuudelle ja vaikuttavuudelle ollut. Luottamuksellinen ilmapiiri on vaalimisen arvoinen ja välttämätön asia, ei kuitenkaan itsestään selvä; ilman sitä ei yhteistyö luonnistu hyvin pitkäkestoisessa, suunnitelmallisessa ja tavoitteellisessa toiminnassa. Viestintäkvartetin kohdalla yhteistyötä on rakennettu huolellisesti, pitkäjänteisesti ja myönteisessä hengessä, mikä näkyy myös toiminnan tuloksissa. Ensitahdit yhteistyölle olivat kuitenkin tunnustelevia ja kuulostelevia; rytmi löytyi yhteisestä tavoitteesta eli hyvinvoivasta asukkaasta.

Moniosaajat-hanke opiskelijan silmin -blogin kirjoittaja: Mira M. Harjoittelija, Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsingin kampus

Linkki blogiin tästä