SOTE-järjestöjen tukien jatko varmistetaan osallistamalla

Hyvinvointialueiden ja Tulevaisuuden sote-keskuskusten luominen tuo huomattavia muutoksia sote-järjestöjen toimintaympäristöön. Järjestöt haluavat nostaa esiin kaksi järjestöjen toiminnan kannalta elintärkeää teemaa, jotka on huomioitava hyvinvointialueilla nyt. Nämä ovat sote-järjestöjen tukiprosessit ja osallistuminen valmisteluun. Järjestöt ovat valmiita tuomaan asiantuntemuksensa kehittämistyöhön alusta asti. Järjestölähtöisen auttamistoiminnan verkosto on nostaa tällä viestillä esiin ratkaisevat tekijät, jotka huomioiden sote-uudistus etenee mahdollisimman sujuvasti myös kolmannen sektorin ja sen kohderyhmien näkökulmasta.

Miksi järjestöjä kannattaa tukea?

• Sote-järjestöt tavoittavat kohderyhmiä, jotka muuten jäävät helposti palveluiden ulkopuolelle. Järjestöjen rooli osallisuuden vahvistamisessa on huomattava.
• Järjestöillä on vahva rooli palveluohjauksessa ja saumattomien palvelupolkujen muodostamisessa.
• Järjestöt ovat erittäin kustannustehokkaita. Esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaistoiminnat ovat valtava resurssi hyvinvointialueille.
• Järjestöjen rooli on vahva ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, joita myös sote-uudistuksessa painotetaan.

Sote-järjestötuet ja osallistuminen

• Järjestöt tarvitsevat selkeän tiedon siitä, mikä taho vastaa järjestötuista, miten avustusprosessi etenee ja mistä voi saada lisätietoja. Kuntien ja hyvinvointialueiden työnjaon pitää olla selvä, jotta tukiin ei tule tahottomasti katkoja, jotka lamauttaisivat järjestöjen toiminnan.
• Mikäli tuet siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle, on pidettävä huolta, että paikallinen tieto järjestötoiminnasta siirtyy mukana. Tämä on tärkeää etenkin pienten, paikallisten järjestöjen kohdalla.
• Monet järjestöt toimivat monikanavaisen rahoituksen avulla. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulkintojen yhtenäisyys on ratkaisevaa. Niiden tunnettava STEAn rahoituksen luonne etenkin omarahoituksen osalta. Järjestöt tuovat alueella huomattavia lisäresursseja tuottamalla STEAn tukemia toimintoja.
• Järjestöt haluavat olla mukana kehittämässä avustuskriteeristöä ja -valmistelua. Toiveena on avoin, selkeä ja tasapuolinen toimintamalli. Järjestöt toivovat myös, että sisältöasiantuntijat ovat keskeisessä roolissa avustusprosessissa.

Suositukset

• Sote-järjestöt kutsutaan alusta alkaen mukaan kehittämään sekä palveluiden sisältöjä että järjestöjen osallistumista. Järjestöjä on kutsuttava mukaan monipuolisesti ja edustavasti.
• Sote-järjestöt suosittelevat, että jokaisessa Tulevaisuuden sote-keskuksessa on järjestöyksikkö tai vähintään nimetty järjestökoordinaattori, joka vastaa järjestöihin liittyvistä asioista, myös rahoituksesta.
• Useat järjestöt toimivat useamman kunnan ja hyvinvointialueen alueilla. Edistääkseen järjestötiedon keräämistä ja tehostaakseen toimintaansa järjestöt toivovat sekä kriteereihin että indikaattoreihin yhdenmukaisuutta hyvinvointialueilla.
• Tavoitteena on, että järjestöt ovat hyvinvointialueiden luonnollinen kumppani sote-sektorin kehittämisprosesseissa.

Järjestölähtöisen auttamistoiminnan verkosto

Lisätietoja:
Outi Ruishalme, Mieli ry outi.ruishalme@mieli.fi, p. 040 542 6164
Marja Manninen, EJY ry marja.manninen@ejy.fi, p. 050 346 1004
Yrmy Ikonen, A-Kiltojen Liitto ry yrmy.ikonen@a-kiltojenliitto.fi, p. 045 636 6629
Nina Korventaival, Kehitysvammatuki 57 ry nina.korventaival@kvtuki57.fi, p. 040 835 3763
Saana Sandholm, Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry saana.sandholm@yhdistysverkosto.net, p. 045 182 5126

Järjestölähtöisen auttamistoiminnan verkosto on avoin, noin 30 uusmaalaisesta sote-järjestöstä koostuva verkosto, joka pyrkii vahvistamaan ja kehittämään järjestöjen roolia yhteisen vaikuttamistyön kautta. Verkoston ydinteemat ovat järjestöjen rahoitus sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö.