Suomella ei ole varaa leikata järjestöiltä

Nyt, kun hallitus on leikkaamassa sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä valtakunnallisesti peräti 20% rahoituksesta, ollaan kovaa vauhtia romuttamassa yhteiskunnan turvaverkkoja. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen tuottaminen on rajujen leikkausten alla.

Suomen malli ei ole Amerikan ”jokainen on oman onnensa seppä” – me olemme maailmalla tunnustettu hyvinvointivaltio, joka pitää huolta kansalaisistaan.

Kenen omatunto kestää sen, että jätämme ihmisiä heitteille? Entä jos se olisi sinun aikuistuva lapsesi, jonka mielenterveysongelmiin ei löytyisi mistään apua? Entä jos sinä menettäisit puolisosi sydänsairauden vuoksi? Entä, jos lasketaan silkkaa rahaa?

Vapaaehtoisvoimin toimivan Järvenpään Sydänyhdistyksen kautta eräs henkilö hankki itselleen kotiseurantaan laitteen. Hän maksoi sen itse ja kun laite aikanaan hälytti, hän hakeutui lääkäriin ja sai lääkityksen.

Toisessa esimerkissä terveellä miehellä todettiin vastaavalla laitteella toritapahtumassa eteisvärinä – hän kokeili laitetta, kun tuli kuulemaan eri yhdistysten toiminnasta. Miehellä ei ollut mitään oireita mutta hän hakeutui lääkäriin ja lääkitys on nyt kunnossa.

Eteisvärinästä voi seurata mm. aivoinfarkti, jossa hoitona on liuotushoito tai katetrihoito. Hoito tapahtuu aivoverenkiertohäiriöyksikössä. Mikäli potilas saadaan hoidettua, hän tarvitsee kuntoutusta, mm. fysioterapiaa ja apuvälineitä sekä sopeutumisvalmennusta. Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy 30-50%:lla sairastuneista masennusta. Kolmen kuukauden kuluttua aivoinfarktista noin 50-70% on toipunut päivittäisissä toimissaan itsenäiseksi. Kaikki eivät toivu ja muiden toimien lisäksi tukea saatetaan tarvita esimerkiksi kotihoidon käyntien kautta. Yhden potilaan hoitojen kohdalla puhutaan siis kymmenistä tuhansista euroista johon tulevat lisäksi jatkon kuntoutus ja tukitoimet. 

Jo näillä kahdella esimerkillä, jossa Sydänyhdistys on tukenut alueen asukasta, on aikaisen diagnoosin vuoksi säästetty ainakin noin 100 000 € rahana ja mittaamaton määrä elämänlaatua.

Esimerkiksi ohitusleikkauksen hinta on HUS:lla 35 000 €, hoitopäivät joitakin satoja euroja – jos potilas joutuu tehohoitoon, puhutaan tuhansista euroissa päivässä. Yhden potilaan osalta kustannukset jatkokuluineen voivat olla 50 000 – 70 000 €. Jos ajatellaan myös esimerkiksi menettyjä veroeuroja ja pitkän sairasloman kustannuksia, puhutaan tuplana näistä summista.

Miten paikallisyhdistys mahdollistaa toimintansa? Tyypillinen vapaaehtoisvoimin toimiva potilasyhdistys saa 7-8€ jokaisen jäsenen liitolle maksamasta jäsenmaksusta. Lisäksi esimerkiksi 500 € avustus kunnalta, jossa yhdistys toimii. Vapaaehtoistoimintaan tarvitaan koordinaatiota, koulutusta, tutkimustietoa ja muuta ammattilaisten tukea. Sydänliittoon kuuluu 62 000 henkilöjäsentä, 15 sydänpiiriä ja -aluetta, 197 sydänyhdistystä sekä kolme valtakunnallisesti toimivaa jäsenyhdistystä.

Koko Suomen kaikki sydänpiirit ja Sydänliitto saivat vuodelle 2024 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa rahoitusta STEA:lta. Jos kaikki nämä eri toimijat koko valtakunnassa saisivat ehkäistyä yhteensä vain 43 henkilön liuotin- tai leikkaushoidon sekä kuntoutuksen, olisi terveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta säästetty vähintään tuo 2,6 miljoonan summa.

Tai jos jokainen Suomen vapaaehtoisvoimin toimiva sydänyhdistys saisi vuosittain ehkäistyä vaikka vain kahden henkilön sairastumisen, julkisista palveluista säästetty summa olisi vuosittain yli 23 miljoonaa euroa – eli noin kymmenen kertaa se koko summa, jonka kaikki sydäntoimijat saavat yhteensä STEA:lta. Toiminnan todellinen merkitys on vielä paljon isompi sekä euroina että elämänlaatuna. Kolmas sektori neuvoo, ennaltaehkäisee, toimii julkisten palvelujen tukena ja kumppanina, tarjoaa tietoa, tukea ja erilaisia palveluita.

Kyseessä on esimerkissä siis pienenpieni rippunen kaikesta siitä työstä, mitä järjestöjen ammattilaiset ja yhdistysten vapaaehtoiset tekevät – jo pelkästään sydäntoimijoiden saralla.  

Nyt ollaan tilanteessa, jossa kunnat ja hyvinvointialueet vähentävät paikallisten ja alueellisten järjestöjen avustuksia ja ministeriö valtakunnallisesti toimivien järjestöjen rahoitusta.

Kuka huolehtii ennaltaehkäisevästä ja korjaavasta työstä – kuka tukee heikentyvien palvelujen Suomen kansalaisia?

Saana Sandholm
Toiminnanjohtaja
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry